Seksuaalinen häirintä työpaikalla

Kansainvälisen työjärjestön ILO:n mukaan seksuaalinen häirintä on luonteeltaan seksuaalista käyttäytymistä, jota häirinnän kohteena oleva henkilö pitää ei-toivottavana ja loukkaavana. 

Seksuaalista häirintää työpaikalla esiintyy kahdessa muodossa:

  1. Seksuaalinen kiristys tai ”vaihtokauppa” silloin, kun palkankorotuksen, ylennyksen tai jopa työn jatkamisen kaltainen etu tehdään uhrille ehdolliseksi siten, että hänen on suostuttava jonkinlaiseen seksuaaliseen toimintaan.
  2. Vihamielinen työympäristö, jossa olosuhteet ovat uhrin kannalta uhkaavat tai nöyryyttävät. Vihamielisessä työympäristössä on kaksi ulottuvuutta: (a) ei-toivottu seksuaalinen kiinnostus (esimerkiksi muiden ihmisten seksuaalisuuden tai sukupuolen kommentoiminen; ei-toivotut lähestymiset, muiden seksuaalielämästä juoruaminen) ja (b) niin kutsuttu sukupuoleen perustuva häirintä (esimerkiksi jonkun pelottelu tai epäoikeudenmukainen kohtelu vain siksi, että tämä on nainen tai mies).

On työnantajan vastuulla tarjota työympäristö, jossa ei esiinny seksuaalista häirintää. Tämä tarkoittaa, että sekä häiritsijä että työnantaja ovat vastuussa työpaikalla tapahtuvasta mahdollisesta jatkuvasta häirinnästä tai nöyryytyksestä. Jos työnantaja saa tietoja epäillystä väärinkäytöksestä, hänen tulee ryhtyä asianmukaisiin toimiin tilanteen selvittämiseksi ja ongelman ratkaisemiseksi.

Kokemusten mukaan ihmiset eivät aina tiedä, millainen käyttäytyminen katsotaan seksuaaliseksi häirinnäksi, joten tässä muutama esimerkki:

Fyysinen häirintä
  1. Epämiellyttävä koskettelu, mukaan lukien nipistely, taputtelu, hierominen, tahallinen painautuminen toista vasten, halaaminen tai suuteleminen tai mikä muu tahansa fyysinen kontakti.
Sanallinen häirintä
  1. Sopimattomat treffikutsut
  2. Yksityiselämää koskevat tungettelevat kysymykset, jotka saavat kohteensa loukkaantumaan
  3. Ulkomuotoa koskevat tungettelevat kysymykset, jotka saavat kohteensa loukkaantumaan
  4. Sopimattomat seksuaaliset eleet
  5. Rivot tai seksuaaliset vitsit
  6. Vihjaileva tai loukkaava tuijottaminen tai viheltely
  7. Vihjailevat kommentit tai vitsit, jotka saavat kohteensa loukkaantumaan
  8. Kyseleminen seksuaalisista asioista, kuten seksuaalihistoriasta tai –suuntautumisesta
  9. Loukkaavat kommentit seksuaalisesta suuntautumisesta tai sukupuoli-identiteetistä
Sanaton häirintä
  1. Sopimaton tuijottaminen, silmäily tai katseet, jotka tuntuvat uhkaavalta
  2. Loukkaavilta tuntuvien seksuaalisten kuvien, valokuvien tai lahjojen lähettäminen tai näyttäminen
  3. Sopimattomien seksuaalisten kuvien tai julisteiden näyttäminen työpaikalla
  4. Itsensäpaljastaminen
  5. Pakottaminen katsomaan pornografista materiaalia vastoin tahtoa
Verkossa tapahtuva häirintä
  1. Ei-toivotut seksuaalissävytteiset sähköpostit tai tekstiviestit
  2. Sopimattomat loukkaavat lähestymisyritykset sosiaalisen median verkkosivuilla esimerkiksi Facebookissa, Instagramissa tai erilaisissa keskusteluryhmissä

Tutkimukset ovat osoittaneet, että seksuaalinen häirintä voi aiheuttaa mieliala- ja ahdistuneisuushäiriöitä, fyysisen kunnon heikentymistä, unihäiriöitä ja ihmissuhdeongelmia. Se voi myös vaikuttaa kielteisesti ihmisen itsetuntoon, uskoon, että maailma voi olla hyvä ja turvallinen, ihmisiin kohdistuvaan luottamukseen, muistiin, havainnointi- ja ajatteluprosesseihin sekä johtaa itsetuhoisiin käyttäytymismalleihin.

Seksuaalinen häirintä vaikuttaa myös häirinnän todistajiin, jotka saattavat kokea stressiä ja toivottomuutta. Todistajat eivät ehkä uskalla puuttua tapahtumiin, koska pelkäävät vahingollisia seurauksia itselleen.

Jos seksuaalista häirintää ei käsitellä asianmukaisella tavalla työorganisaatiossa, se voi johtaa tuottavuuden laskuun sekä tuotteiden ja palvelujen laadun heikkenemiseen, henkilöstön poissaoloihin ja vaihtuvuuden lisääntymiseen, moraalin sekä työhön sitoutumisen ja uskollisuuden heikkenemiseen. 

Lisätietoja seksuaalisesta häirinnästä löydät seuraavilta sivuilta:

Apua löydät seuraavilta sivustoilta:

Euroopan unionin lippu

EMPOWER-hanke on saanut rahoituksen Euroopan unionin Horisontti 2020 -tutkimuksen ja innovaatioiden puiteohjelmasta sopimuksen nro 848180 mukaisesti