Traumaattinen stressi
Ihmiset kokevat sekä yksityiselämässään että työssään heitä järkyttäviä tapahtumia tai tilanteita, joita heidän on vaikea käsitellä. Tällaiset traumaattiset tapahtumat aiheuttavat niitä kokeneille usein psyykkistä kärsimystä. Traumaattisiksi tapahtumiksi määritellään kaikki sellaiset tilanteet, jotka uhkaavat merkittävällä tavalla yksilön tai tämän läheisten elämää tai terveyttä. Näissä tilanteissa ihminen joutuu kohtaamaan kuoleman tai fyysistä ja henkistä kärsimystä. Yleensä tällaisia tapahtumia on vaikea ennakoida, ja ne voivat olla jopa täysin arvaamattomia. Traumaattisen tapahtuman sattuessa ihminen ei usein tajua sen olevan totta tai usko, että sellaista voisi tapahtua juuri hänelle.
Traumaattisten tapahtumien riski on suurin ammattiryhmissä, joiden tehtävät liittyvät ihmisten pelastamiseen (palomiehet, lääkärit, sairaanhoitajat, ensihoitajat ja erikoistuneet pelastusryhmät), poliisityöhön, vankeinhoitoon, tuomioistuintyöhön (syyttäjiin) ja sotilastyöhön. Näissä ammateissa ihmiset kohtaavat julmuutta ja vakavasti loukkaantuneita onnettomuuksien ja katastrofien uhreja. He vaarantavat oman henkensä auttaakseen muita, osallistuvat henkeä ja terveyttä uhkaaviin toimiin sekä työskentelevät vaarallisten ja aggressiivisten ihmisten parissa.
Myös muiden ammattien edustajat voivat työssään kokea traumaattista stressiä. Esimerkiksi rakennus- ja teollisuustyöntekijät, opettajat ja myyjät kokevat stressiä muun muassa onnettomuuksien, pahoinpitelyjen, ryöstöjen ja teknisten vikojen tai luonnonkatastrofien yhteydessä.
Tällaiset tapahtumat laukaisevat niiden kokijassa psykologisten ja fysiologisten reaktioiden ketjun, mikä on uhkaavissa tilanteissa normaalia.
Joskus reaktiot ovat niin voimakkaita, että kokija tarvitsee asiantuntijan (psykologin tai psykiatrin) apua, jolla pyritään lievittämään kärsimystä.
Ihmisillä on tapana ajatella, että kauheat tapahtumat olisi voitu välttää tai että niiden ei olisi kuulunut osua juuri omalle kohdalle. Traumaattiset tapahtumat jättävät jälkeensä epämiellyttäviä ja tuskallisia muistoja, ahdistusta ja epävarmuutta.
Monille traumaattiseen tapahtumaan joutuneelle vaikein vaihe on se, kun pahin on ohi, mutta tunteet ovat yhä vahvat ja tapahtumasta pitäisi päästä irti. Tässä vaiheessa muut odottavat pahimmasta selvinneen olevan kunnossa, mutta usein selvinneellä on yhä paha olo, jonka hän pyrkii salaamaan muilta ihmisiltä – jopa läheisiltä. Hän saattaa pelätä kokemaansa. Ja joskus tapahtuman kokenut häpeää pyytää muilta apua. Jos olet joskus itse ollut tai tunnet jonkun, joka on ollut tällaisessa tilanteessa, tässä esitetyt tiedot ja ohjeet voivat auttaa sinua paremmin ymmärtämään traumaattisen tapahtuman jälkeisiä reaktioita – mitä on odotettavissa ja mitä silloin kannattaa tehdä.
EMPOWER-hanke on saanut rahoituksen Euroopan unionin Horisontti 2020 -tutkimuksen ja innovaatioiden puiteohjelmasta sopimuksen nro 848180 mukaisesti